1955
1.11.1955 Olvin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja pääomistaja teollisuusneuvos E.W. Åberg ja hänen puolisonsa rouva Hedwig Åberg perustavat OLVI-säätiön. Säätiön peruspääomaksi E.W. Åberg luovutti enemmistön omistuksessaan olleesta Olvin osakekannasta. E.W. toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1959 saakka.
1956
Ensimmäisinä toimintavuosinaan OLVI-säätiöllä ei ollut mahdollisuuksia jakaa apurahoja, sillä Olvi Oy:llä oli tiukat ajat eikä osakkaille maksettu osinkoa.
1959
Teollisuusneuvos E.W. Åberg kuolee. Kunnioitetun patruunan saattoväkeä oli paljon.
Kuva: Luuniemen kodin pihalta hautajaispäivänä.
Teollisuusneuvoksetar Hedwig Åberg siirtyi Olvin johtokunnan jäseneksi ja OLVI-säätiön hallituksen puheenjohtajaksi (vuoteen 1976 saakka).
1960
OLVI-säätiön historian ensimmäiset avustukset ja stipendit jaettiin 9.9.1960.
1965
OLVI-säätiö sai omistamistaan Olvin osakkeista osinkoa 7.423,50 mk. Yhtiöltä säätiö sai 30.000 markan suuruisen lahjoituksen. Säätiö jakoi avustuksia 22.000 markkaa vuonna 1965.
Kuvassa: OLVI-säätiön syyskokous 15.11.1968. Pöydän päässä istuu teollisuusneuvoksetar Hedwig Åberg.
1969
Suomi on vuonna 1968 ainoa maa maailmassa, jossa miedon oluen saatavuutta on yhä tiukasti rajoitettu. Kun keskiolut vapautettiin vuonna 1969 Iisalmesta meinasi vesi loppua. Kun vuosi vaihtui keskiyöllä, kuorma-autojen armadat lähtivät liikkeelle panimoiden pihoista. Olvin varastoista pantiin matkaan 43 000 laatikollista Kesti- ja Kievari -olutta. Olvilla oli kolmekymmentä kuorma-autoa, joiden lisäksi Iisalmesta ja lähiseuduilta oli haalittu kaikki mahdolliset autot, joissa oli lämmin kuljetuskoppi.
Keskiolutkielto oli vaikeuttanut erityisesti Olvin toimintaa, sillä 67 % kieltokunnista sijaitsi Olvin markkina-alueella. OLVI-säätiön rahavarat olivat vuosikymmenen vaihtuessa 46.000 markkaa. Avustusten yhteenlaskettu vuotuinen määrä oli 22.000 markkaa.
1975
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili Olvin panimolla lokakuussa 1975. Hän antoi luvan jakaa nimellään säätiön 6.600 markan (noin 5.000 eur) nimikkostipendin.
1976
Laamanni Erkki Sonninen aloitti OLVI-säätiön hallituksen puheenjohtajana (vuoteen 2005 saakka).
Kuvassa OLVI-säätiön puheenjohtaja Erkki Sonninen (vas), Olavi Koponen ja Paavo Jauhiainen (OLVI-säätiön puheenjohtaja vuosina 2012 -2015).
1978
OLVI-säätiö lahjoitti Iisalmen kaupungille kuvanveistäjä Emil Halosen pronssisen Kalapoika-patsaan kuparialtaineen. Sen toivottiin olemaan ilona ja virkistyksenä kaikille iisalmelaisille.
1980
OLVI-säätiön avustuksella tehtiin mittava purotaimenen koeistutus Pohjois-Karjalan alueelle.
1985
OLVI-säätiön 30-vuotisjuhla. Säätiön jakamien avustusten yhteenlaskettu määrä oli perustamisvuodesta vuoteen 1985 mennessä 2,5 miljoonaa markkaa.
1987
Olvi päätti OTC-listautumiseen johtavasta osakeannista. Uusmerkinnällä kerättiin kaikkiaan n. 12,3 miljoonaa markkaa, jotka käytettiin panimon investointeihin. Osakeannista alkoi Olvin kasvu. Lisääntyneet osinkotulot mahdollistivat säätiön jakamien avustusten määrän kasvun.
1988
OLVI-säätiö perusti panimomuseon vanhaan tullirakennukseen Iisalmen satamassa.
1989
Säätiö julisti haettavaksi koko maan yliopistojen biotekniikan opiskelijoille 50.000 markan nimikkostipendin (13.000 euroa) Tasavallan presidentti Mauno Koiviston panimovierailun kunniaksi.
1991
OLVI-säätiö lahjoittaa 100 vuotta täyttäneelle Iisalmelle Olvin synty –suihkukaivomonumentin. Teoksen Iisalmen satamaan, aivan panimon läheisyyteen suunnitteli kuvanveistäjä, taiteilija Anu Matilainen.
1993
OLVI-säätiön panimomuseo muutti Olvi-oluthallille varastohallista museokäyttöön sopiviksi remontoituihin tiloihin. OLVI-säätiö hankki Olvi-oluthallin piha-alueelle pystytetyn Emil Halosen Pohjolan emäntä –patsaan toivottamaan asiakkaat tervetulleiksi oluthaarikka käsissään.
1995
OLVI-säätiö täytti 40-vuotta. Perinteisten tukikohteiden lisäksi mm. Iisalmen lukio sai lahjoituksen kielten kuunteluluokan varustamiseksi.
1996
Perustettiin OLVI-säätiön kirjallisuuspalkinto. 75.000 markan suuruista palkintoa jaettiin aina vuoteen 2005 saakka.
1997
Olvi Oy:stä Olvi Oyj:ksi. Panimoyhtiö Olvi listautui Helsingin pörssiin (Nasdaq OMX Helsinki). Panimon toiminta laajeni Baltiaan ja kasvoi huomattavasti. OLVI-säätiön tulot ja toimintamahdollisuudet kasvoivat panimon menestyksen tahdissa.
1999
Työmäärän kasvaessa säätiössä OLVI-säätiö sai asiamiehen. Tehtävään kutsuttiin Seija Hakala Olvi Oyj:stä. Menneinä vuosina panimon toimitusjohtaja hoiti asiamiehen tehtäviä.
2003
Olvin panimo täytti 125 vuotta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili panimolla. Vierailun kunniaksi säätiö jakoi 20.000 euron nimikkostipendin.
2006
Varatuomari Heikki Sinnemaa aloitti OLVI-säätiön puheenjohtajana (vuoteen 2011 saakka).
2007
Panimomuseon perusnäyttely Olvi-oluthallilla uusittiin.
2010
Säätiöstä tuli merkittävä hyväntekijä sadan miljoonan euron markkina-arvoisella varallisuudellaan. Vuonna 2010 säätiö lahjoitti Itä-Suomen yliopiston peruspääomaan 1,0 miljoonaa ja 3,0 miljoonaa euroa Itä-Suomen yliopiston kolmen professuurin perustamiseen. Säätiö lahjoitti lisäksi 2,0 miljoonaa euroa Uusi Lastensairaala –hankkeelle.
2011
OLVI-säätiö päätti avustaa vuosittain sotiemme veteraaneja huomattavalla avustussummalla.
2012
Agronomi Paavo Jauhiainen valitaan OLVI-säätiön puheenjohtajaksi. Säätiön sääntöjä uudistettiin nykyaikaan.
2015
OLVI-säätiön 60-vuotisjuhlavuosi. Kirjailija Minna Kettunen tallensi Åbergin pariskunnan tarinan ja OLVI-säätiön kehityskaaren ”Yhteiseksi hyväksi, OLVI-säätiö 60 vuotta” -kirjaan. Säätiön juhlavuotena voimaan astui uudistettu säätiölaki. Säätiö jakoi avustuksia yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa.
Kuvassa OLVI-säätiön hallituksen pj Paavo Jauhiainen (vas), hallituksen jäsenet Heikki Sirviö, Jari Kääriäinen, Minna Aronen, Timo Hortling, asiamies Seija Hakala ja hallituksen jäsen Wille Riekkinen.
2016
Teollisuusneuvos Heikki Sirviö valitaan OLVI-säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Vuosi 2016 oli muutosten aikaa: Patentti-ja rekisterihallitus hyväksyi säätiön ehdottamat muutokset sääntöjen nykyaikaistamiseksi sekä strategia- ja hallintoprosessit uudistettiin uuden säätiölain ja sääntöjen mukaisiksi.
2017
Toimintavuonna 2017 OLVI-säätiö oli mukana sääntöjensä puitteissa useassa merkityksellisessä yleishyödyllisessä hankkeessa mahdollistaen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvun toimialueellaan. Suomi 100-juhlavuotena OLVI-säätiö osallistui mm. Vuosisadan rakentajat –haastekilpailuun, joka oli suomalaisten säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Säätiön vuonna 2017 maksamat avustukset lähes 2,3 miljoonaa euroa, kohdistuivat yhteiseen hyvään.
Vuonna 2017 säätiö vastaanotti 1.326 hakemusta, joista 158 hakemukselle myönnettiin apurahaa. Kuluneena vuonna myönnettyjen apurahojen yhteissumma nousi yli 2,8 miljoonaan euroon.
OLVI-säätiön hallituksen puheenjohtajana vuonna 2017 toimi Heikki Sirviö, varapuheenjohtajana Timo Hortling sekä muina hallituksen jäseninä Minna Aronen, Jari Kääriäinen ja Wille Riekkinen.
Säätiön asiamiehenä vuodesta 1999 saakka toiminut Seija Hakala jäi eläkkeelle vuoden 2017 päättyessä. OLVI-säätiön asiamieheksi valittiin Mervi Toivainen.
2018
OLVI-säätiön vuoden 2018 toiminnasta välittyi säätiön perustajien E.W. ja Hedwig Åbergin vahva tahtotila kotiseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi.
Säätiön panos OLVI-säätiön toimialueen eli Itä-Suomen elinvoimatyöhön konkretisoitui mittavina tukina hankkeisiin, jotka keskittyvät tärkeiden osaamiskapasiteettien rakentamiseen jo varhaisvaiheen koulutuksessa ja kasvatuksessa kestävän ja alueelle sopivan kehityksen turvaamiseksi. Tavoitteena on, että nuoret työllistyvät tulevaisuudessa huippuosaajina alueen yrityksiin tai luovat uutta yrittäjyyden kautta, perustavat perheensä ja rakentavat elämänsä kotiseudulle.
Vuonna 2018 julkaistiin dosentti ja historioitsija Allan Tiittan tutkimus ”Suomalaiset säätiöt tieteen ja korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917 – 2017”. Sadassa vuodessa säätiöiden osuus tutkimusrahoitukselle on arvioitu 4,8 miljardiksi euroksi.
Tiittan tutkimus toi esille 118 merkittävintä säätiötä Suomessa. Tutkimus osoittaa, että OLVI-säätiö on lunastanut paikkansa merkittävänä tutkimusrahoitustoimijana. Teos nostaa esille OLVI-säätiön Itä-Suomen yliopistolle myönnetyn 1,5 miljoonan euron peruspääomalahjoituksen ja säätiön tuella Itä-Suomen yliopistoon perustetut professuurit sekä tuen väitöskirjatyöskentelyyn kaikille tieteen aloille koko Suomen alueella.
Vuonna 2018 OLVI-säätiö vastaanotti 1099 hakemusta, joista 161 hakemukselle myönnettiin apurahaa. Kuluneen vuoden kevät- ja syyshakujen myönnöt olivat yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Lisäksi säätiö tuki veteraanitoimintaa 200 000 euron summalla. 2018 myönnettyjen apurahojen, avustusten, palkintojen ja stipendien yhteissumma nousi kolmeen miljoonaan euroon.
2019
Vuosi 2019 oli OLVI-säätiön 64. toimintavuosi. Apurahamyönnöt 3,4 miljoonaa euroa kohdistuivat osaamisen ja elinvoiman vahvistamiseen, luonnonvarojen käytön ja elintarviketalouden kehittämiseen, lasten ja vanhusten hyväksi tehtävän työn tukemiseen sekä kotiseututyöhön pääasiassa säätiön toimialueella Itä-Suomessa.
Osaamista ja elinvoimaa tukevat Itä-Suomen yliopiston koordinoimat teknologiaosaamisen kasvattamiseen tähtäävä STEAM-kehitystyö -hanke, terveystieteiden tiedekunnan Elintarvikkeet ja terveys –professuuri ravitsemustieteen ja elintarviketeknologian välisen tutkimusyhteistyön kehittämiseksi sekä Vesiympäristö Itä-Suomen vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä –hanke. OLVI-säätiön neljän lahjoitusprofessuurin (psykologian ja päihdepsykologian, puumateriaalitieteen, kaivospolitiikan ja vesikemian) rahoitus jatkui vuonna 2019.
Säätiö myönsi tukea lasten hengitysvaikeutta visualisoivan 3D-tulostetun simulaattorin käyttö opetuksessa ja hengitysliikettä tunnistavien algoritmien kehittämisessä –tutkimustoimintaan sekä vanhusten aivoterveyteen, sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien uusien ratkaisujen löytämiseen NeuroPich 2020 –kilpailun kautta. Väitöskirjatyöskentelyyn tukea sai 46 korkeakouluopiskelijaa.
Lasten kykyä oppia ja omaksua mm. yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia tuettiin Yrityskylä Itä-Suomen oppimisympäristötoiminnan sekä Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnan kautta Pohjois-Savossa. Invalidiliitto ry:n saama toimintatuki tähtää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen Itä-Suomen alueella. Iisalmen Nuorison Tuki ry:n Kapasiteetti käyttöön –valmennus kasvattaa nuoren itseohjautuvuutta ja luottamusta omiin kykyihinsä osata ja toimia elämään ja arkeen kuuluvissa tilanteissa.
Säätiö myönsi tukea Tampereen sairaalahuvipuiston Tuki ry:lle maksuttoman sairaalahuvipuiston perustamiseksi Tampereen uuteen lastensairaalaan. Hanke on valtakunnallinen. Vuonna 2019 starttasi myös autourheilun lajiliiton AKK:n valtakunnallinen liikenneturvallisuusohjelma, joka sai tukijakseen Itä-Suomen alueelle OLVI-säätiön.
Vanhusten hyväksi tapahtuvan toiminnan painopiste oli edelleen veteraanityön tukemisessa Suur-Savon ja Pohjois-Savon alueella.
Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto kanavoi OLVI-säätiön sille myöntämää tukea edelleen jaettavaksi kotiseututyöhön Pohjois-Savon alueella.
Säätiö myönsi avustusta kolmevuotiseen pilottihankkeeseen, jonka turvin Kotiseutumuseo (Ylä-Savon kotiseutuyhdistys) ja Juhani Ahon museo (Iisalmen kaupunki) saivat yhteisamanuenssin museotoiminnan kehittämiseksi Iisalmessa.
Tukea saivat lisäksi useat OLVI-säätiön sääntöjen mukaiset kohteet lasten ja vanhusten hyväksi tehtävään toimintaan, kotiseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistämiseen sekä perinnetiedon säilyttämiseen Itä-Suomessa.
Vuonna 2019 OLVI-säätiö vastaanotti 1 111 hakemusta, joista 163 hakemukselle myönnettiin apurahaa yhteensä 3,4 miljoonaa euroa.
OLVI-säätiön taidekokoelma -kirja julkaistiin.
2020
Vuosi 2020 oli OLVI-säätiön 65. toimintavuosi. OLVI-säätiön myöntämät avustukset toteuttivat säätiön perustajien E.W. ja Hedwig Åbergin tahtotilaa. Säätiö tuki lasten ja nuorten sekä vanhusten hyväksi tapahtuvaa toimintaa, lahjakkaiden nuorten opintoja, nuorten jatko-opintojen edellytysten parantamista, kotiseututyötä sekä luonnonvarojen käytön ja elintarviketalouden kehittämistä kala- ja maatalouden kehittämishankkeiden kautta.
Toimintavuotta 2020 leimasi globaali koronapandemia. Yleishyödyllinen OLVI-säätiö ei ole hyväntekeväisyysjärjestö, mutta poikkeustilanteessa säätiön hallitus myönsi 150 000 euron tuen ruoka-apuun vähävaraisille.
OLVI-säätiö vastaanotti 1 054 hakemusta, joista 137 hakijalle myönnettiin apurahaa yhteensä 3,3 miljoonaa euroa.
OLVI-säätiön hallituksessa vuonna 2020 ovat toimineet puheenjohtajana Heikki Sirviö ja varapuheenjohtajana Timo Hortling, muina hallituksen jäseninä Minna Aronen, Jari Kääriäinen, Juho Nummela ja Pasi Tolonen. Säätiön asiamies on Mervi Toivainen.
#olvisäätiö #säätiötekoja #yhteiseksihyväksi
2021
Yhteiskunnan sulkutila koronapandemian vuoksi vähensi apurahoin toteutettavia tapahtumia ja toimintaa OLVI-säätiön toiminta-alueella. OLVI-säätiö vastaanotti 951 (1054) hakemusta, joista 177 (137) hakijalle myönnettiin apurahaa yhteensä 2,7 (3,3) miljoonaa euroa. Hallitus myönsi apurahaa ja avustuksia niin yksitäisille tapahtumille kuin mittaville hankkeillekin, joiden rahoitus jakaantuu useammalle vuodelle.
Toimintavuoden aikana useiden apurahoin tuettujen toimintojen aloitusajankohtaa on siirretty odottamaan yhteiskunnan avautumista ja hetkeä, jolloin kokoontuminen on turvallista.
OLVI-säätiön vuosikertomus 2021 > Ajankohtaista /Vuosikertomukset
Vuoden 2021 apurahakohteet > Ajankohtaista/Tiedotteet -välilehdeltä.
2022
OLVI-säätiö vastaanotti yhteensä 849 (951) hakemusta, joista 184 (177) hakijalle myönnettiin apurahaa yhteensä yli 3,0 (2,7) miljoonaa euroa. Hallitus myönsi apurahaa ja avustuksia niin yksittäisille tapahtumille kuin mittaville hankkeillekin, joiden rahoitus jakaantuu useammalle vuodelle.
Demografinen muutos eli väestön määrä, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakenne sekä alueellinen jakautuminen sekä väestössä tapahtuvat muutokset, kestävyysvaje ja eriarvoistuminen korostivat säätiön merkitystä osallisuuden kasvattajana toimintavuonna 2022, jolloin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi.
Ukrainan sota alkoi tilanteessa, jossa Suomi alkoi vähitellen toipua koronasta ja yhteiskunta avautua. Sodan henkinen trauma vaikutti suoraan siitä kärsiviin ihmisiin, mutta sota Euroopassa vaikutti tavalla tai toisella meistä jokaiseen myös Suomessa. Uudenlainen someajan sota tuo kauheudet reaaliajassa lähelle, ja tällä on vaikutuksia ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin. On tärkeää säätiötyön keinoin vahvistaa henkistä huoltovarmuutta. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla on tutkimuksia, joiden mukaan psyykkinen oireilu lisääntyi korona-aikana (Lähde: Sitra). Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti ja synkensi tulevaisuusnäkymiä heti alkuvuodesta 2022. Koronakriisi ja Ukrainan sota nostivat energian hintaa. Ruoan hinta kallistui ennätyslukemiin. Näillä on vaikutusta erityisesti vähävaraisten arkeen.
OLVI-säätiön apurahatuki pyrkii vastaamaan kulloinkin yhteiskunnassa esillä oleviin tarpeisiin. Vuoden 2022 apurahoja myönnettäessä painopistealueet sääntöjen mukaisissa apurahakohteissa olivat maahanmuuton vaikutukset yhteiskunnassa, demokratian puolustaminen ja ilmastonmuutos sekä vihreä siirtymä. Kohteet noudattavat säätiön apurahakohderajausten lisäksi osaa Sitran vaikuttavuustavoitteista ja YK 2030 Agendan kestävän kehityksen tavoitteista: terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus, puhdas vesi ja eriarvoisuuden vähentäminen.