Accessibility tools

Sulje
Tiedotteet | 20.6.2024

Lasten kivunhoitoon kehitetään uusia lääkkeettömiä ja perhettä tukevia menetelmiä säätiötuella

Moni kipua kokeva lapsipotilas hyötyy esimerkiksi taideterapiasta. Palliatiivisessa ja saattohoidossa voidaan tukea sairastavia lapsia kotioloissa. OLVI-säätiö on tukenut useita lapsipotilaiden hoitoa kehittäviä ja sairastavien lasten elämänlaatua parantavia hankkeita Suomessa.

HUS:n Uudessa lastensairaalassa on parin vuoden ajan toiminut Lasten kipukeskus. Siellä hoidetaan potilaita, joilla on esimerkiksi pitkäaikaisia kipuja, syöpäkipua tai toiminnallinen kipuoireyhtymä.

Lähtölaukauksena Lasten kipukeskuksen perustamiselle toimi Kansallinen lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus. Se perustettiin vuonna 2020 säätiöiden ja yksityisten yritysten rahoituksella. Yhtenä merkittävistä rahoittajista toimi OLVI-säätiö.

– Lasten kivunhoitoon keskittynyt osaaminen oli Suomessa aiemmin hajallaan. Yhtä kivunhoidon kehittämiseen keskittynyttä yksikköä ei ollut, kertoo Uuden lastensairaalan tukisäätiön asiamies Jouni Lounasmaa.

Uudessa lastensairaalassa oli kuitenkin tunnistettu, että vaikeasti hoidettavista sairauksista kärsivät lapsipotilaat hyötyisivät kivunhoidosta selvästi.

– Osa potilaista tarvitsee kivunhoitoa tietyssä tilanteessa tai sairaudessa, esimerkiksi leikkauksesta toipumisessa, osalla potilaista on pitkäaikaista kroonista kipua.

Lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskuksen perustamista valmisteltiin lääketieteen ammattilaisten kanssa. Uuden lastensairaalan tukisäätiö haki perustamiseen rahoitusta eri tahoilta.

– OLVI-säätiön puoleen käännyimme, koska tiesimme, että yksi sen tarkoituksista on lasten hyväksi tapahtuva toiminta. Tukisäätiö laittoi kipukeskuksen perustamiseen omia varoja, ja saimme myös merkittäviä avustuksia muilta säätiöiltä. Myös kaksi peliyhtiötä lähti hankkeeseen mukaan, Lounasmaa kertoo.

Kivunhoidon keskuksen perustaminen oli kolmivuotinen projekti, jonka käynnistämiseen saatiin kaikkiaan 2,7 miljoonaa euroa. Kolmen toimintavuoden jälkeen keskus siirtyi sovitusti osaksi HUS:n toimintoja julkisesti rahoitettuna.

– Oli todella merkittävä asia, että säätiöiden ja tukijoiden rahalla perustettu yksikkö siirtyi osaksi julkista hoitoa, Lounasmaa sanoo.

Nykyisin kipukeskus toimii Uuden lastensairaalan yhteydessä ja palvelee koko Suomen tarpeita, ja siellä työskentelee 12-henkinen tiimi.

– Kipukeskus ollut kaikin tavoin menestyksekäs projekti, ja sillä on ehdottomasti saavutettu tavoitteita, joita oltiin asetettu.

Lastensairaalaan laaja-alainen taideterapiatiimi

Syksyllä 2023 Uudessa lastensairaalassa jatkettiin kivunhoidon kehitystä taideterapiahankkeella. Uudessa lastensairaalassa työskentelee musiikkiterapeutti, ja oli havaittu, että musiikkiterapiasta oli hyötyä potilaiden hoidossa.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa musiikki- ja taideterapiaa on laajemmin käytössä sairaaloissa. Heräsi ajatus, että taideterapiaa voisi tuoda myös osaksi lasten sairaanhoitoa Suomessa. – Projektiin tarvittiin tukea, ja siksi lähestyimme taas OLVI-säätiötä.

OLVI-säätiö rahoitti hanketta 60 000 eurolla, ja lisäksi hanketta tuki Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja joukko yksityishenkilöitä. Yhteensä tukea saatiin 420 000 euroa. Rahoituksen turvin on käynnistetty kolmivuotinen kehityshanke, jonka tavoitteena on saada tutkitusti tehokasta taideterapiaa tarjolle kaikille siitä hyötyville lapsipotilaille. Rahoituksen ansiosta lastensairaalaan voidaan perustaa laaja-alainen taideterapiatiimi ja hankkia toimintaan tarvittavia välineitä kuten soittimia.

Musiikki-, kuvataide- ja tanssiterapia tarjoavat vaihtoehtoisia hoito- ja terapiamuotoja niille lapsille, jotka eivät kykene sanalliseen ilmaisuun tai työskentelyyn.

– On hyvä, että lääkehoitojen rinnalle on mahdollisuus tarjota lääkkeettömiä hoitomuotoja. Taideterapiaa viedään eteenpäin Uudessa lastensairaalassa osana lasten ja nuorten kivunhoitoa, ja mallia on tavoitteena laajentaa valtakunnalliseksi, Lounasmaa kertoo.

Pitkäjänteinen yhteistyö mahdollistaa kehitystyön

OLVI-säätiö ja Uuden lastensairaalan tukisäätiö ovat pitkäaikaisia kumppaneita. Yhteistyö alkoi, kun OLVI-säätiö myönsi aikoinaan kaksi miljoonaa euroa Uuden lastensairaalan perustamiseen.

Jouni Lounasmaan mukaan Uuden lastensairaalan tukisäätiö arvostaa pitkäjänteistä yhteistyötä säätiöiden ja muiden kumppanien kanssa, sillä se mahdollistaa myös pitkäjänteisen kehitystyön lapsipotilaiden hoidon parissa.

– Kun tunnemme toisemme eri rahoittajaosapuolten kanssa, on helpompi kertoa hankkeiden vaikuttavuudesta ja löytää teemoja, jotka sopivat molemmille osapuolille ja kiinnostavat molempia, Lounasmaa sanoo.

Lisää ammattilaisia ja koulutusta lasten kivunhoitoon

Lapsipotilaiden elämänlaadun parantaminen on keskiössä myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä toteutettavassa hankkeessa, jonka mahdollistajana on Lastenklinikoiden Kummit. OLVI-säätiö tukee hanketta 87 000 eurolla.

Hankkeessa edistetään lasten pitkäaikaisen kivun hoitoa ja palliatiivisen hoidon kehittämistä.

– OLVI-säätiön tuella tehtävä kehittämistyö jakautuu kahteen potilasryhmään, pitkittyneestä kivusta kärsiviin potilaisiin ja palliatiivisessa tai saattohoidossa oleviin potilaisiin, kertoo sairaanhoitaja Maija Raatikainen KYS:stä.

Pitkittynyttä kipua kokeville lapsille tai nuorille on alettu tarjota mahdollisuutta kokeilla musiikki- tai taideterapiaa psyykkisen tuen muotona. Musiikki- ja taideterapiaa toteutetaan nelipäiväisessä sairaalan ulkopuolella tapahtuvassa ryhmäkuntoutuksessa, jota järjestetään pitkittynyttä kipua kokeville lapsille ja nuorille.

– Kuntoutusviikon aikana koulutetut musiikki- ja taideterapeutit antavat ohjausta esimerkiksi siihen, miten lapset ja nuoret voisivat käyttää lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä kotioloissa. Terapiat ovat merkittävä laajennus ryhmäkuntoutukseen, ja OLVI-säätiön ansiosta olemme saaneet siihen mukaan lisää ammattilaisia, Raatikainen sanoo.

Hanke mahdollistaa myös KYS:n kiputyöryhmän kouluttautumista. Pitkittyneen kivun työryhmässä työskentelee noin 15 henkeä, joiden joukossa on muun muassa  fysio- ja toimintaterapeutti, sairaanhoitajia, lääkäreitä, psykologi, psykiatrisia sairaanhoitajia ja sairaalakoulun opettaja. Kivunhoidon parissa työskentelevät kouluttautuvat näyttöön perustuvaan PerheSomeBody-menetelmään, jota käytetään kuntoutuksessa kipua kokeville lapsille ja heidän perheilleen.

– Ilman säätiön tukea kouluttautuminen ei olisi onnistunut. On tärkeää saada yhtenäinen työmuoto, jossa ryhmätoimintaa päästään kehittämään.

Lasten pitkittyneen kivun hoitaminen kannattaa myös lapsen tulevaisuuden kannalta ja yhteiskunnallisesti. Tutkimusten mukaan lapsen pitkittynyt kipu voi lisätä myöhempää kivun kokemusta, koulupudokkuutta ja runsaampaa terveydenhuollon palveluiden käyttöä myöhemmässä iässä.

Kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi lapsi kokee kipua viikoittain. 25 prosenttia lapsista ja nuorista kokee jossakin vaiheessa lapsuuttaan yli kolme kuukautta jatkunutta kipua. Lapsen kipu voi olla esimerkiksi päänsärkyä, vatsakipua, raajojen särkyä tai monipaikkaista kipua. Pitkittyneen kivun tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi sairauteen tai traumaan, mutta myös neuropsykiatrisiin häiriöön, mielenterveydenhaasteisiin, perheen tilanteisiin tai koulukiusaamiseen.

– Lasten kipukokemukset ovat hyvin yksilöllisiä, eikä niiden hoitoon ole yhtä reseptiä vaan tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Säätiön tuen myötä voimme tarjota kivunhoitoon yksilöllisempiä ratkaisuja, joita KYS ei tällä hetkellä voisi tuottaa omana palveluna, Raatikainen sanoo.

Parempaa tukea parantumattomasti sairaille

Palliatiivisessa ja saattohoidossa oleville lapsille tarjotaan hankkeen tiimoilta musiikki- ja taideterapiaa sekä varhaiskasvatustoimintaa. Uutta on, että terapeutit ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat työskennellä lasten ja perheiden kanssa heidän kotonaan.

– Palliatiivisessa tai saattohoidossa olevien lasten itsensä kannalta on merkittävää, että voimme tarjota toimintaa heidän kodeissaan sairaalan sijaan. Saattohoitovaiheessa moni lapsi haluaa olla kotona, mutta perheiden voimat voivat olla tosi vähissä. On lapsen elämänlaadun kannalta tärkeää, että kotona on tarjolla mielekästä iän mukaista tekemistä, jota järjestää joku muu kuin vanhemmat.

Maija Raatikaisen mukaan lasten palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen on tärkeää  myös koko perheen tulevaisuudelle. – Hyvin hoidetulla lapsen saattohoidolla on merkitystä siihen, miten perhe jatkaa elämää lapsen menettämisen jälkeen.

Ajankohtaista ja vaikuttavaa kehitystyötä

Lastenklinikoiden Kummien viestintä- ja markkinointijohtajan Matti Vallin mukaan Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa toteutettava hanke on aiheeltaan hyvin ajankohtainen ja vaikuttava. Se on myös hyvä esimerkki ison kokonaisuuden projektista, jonka toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit.

– Pitkittyneen kivun ja palliatiivisen hoidon kehittäminen ovat pitkiä kokonaisuuksia. Säätiöiden myöntämä rahoitus takaa, että tärkeään kehitystyöhön voidaan panostaa tarvittavalla tavalla, Valli sanoo.

Lastenklinikoiden Kummeille hanke edustaa tehokasta monikanavaista yhteistyötä.

– Tässä hankkeessa olemme voineet ottaa sellaisen aihealueen, jonka kehittämiselle on sairaaloiden näkökulmasta hyvin iso tarve, ja sitä voidaan viedä suunnitelmallisesti eteenpäin Kummien kumppanin tukemana.

Vallin mukaan hyväntekeväisyys ei saa olla kriittinen tekijä, että lapset ja nuoret tulevat hoidetuksi.

– Mutta kun kehitetään tulevaisuuden hoitoja ja parasta mahdollista hoitoa, valitettavasti julkinen raha ei siihen riitä vaan tarvitaan myös ulkopuolista rahaa.

Lastenklinikoiden Kummit on tehnyt yhteistyötä OLVI-säätiön kanssa jo useamman vuoden. OLVI-säätiö on ollut tärkeä tuki Kummien Mielen tila -ohjelmassa, jossa on kehitetty keinoja esimerkiksi lasten ahdistuneisuuden hoitamiseen. Ohjelma on ollut uraauurtava ja tuloksellinen: sen piirissä on muun muassa koulutettu jo yli 500 menetelmätyöntekijää toteuttamaan näyttöön perustuvaa Cool kids -hoitoa eri puolilla Suomea. Alustavien tulosten mukaan jopa 75 prosenttia hoitoa saaneiden lasten perheistä on kokenut elämänlaatunsa parantuneen.

Vallin mukaan Kummien ja OLVI-säätiön yhteinen arvopohja on hankkeiden toteuttamisessa olennainen asia.

– Ensimmäiset aloitteet yhteistyöhön syntyvät yleensä yhteisten arvojen pohjalta. Yhteistöistä on ollut molemmin puolin erittäin hyvät kokemukset, Valli toteaa.

Share

Related: Tiedotteet


Lasten kivunhoitoon kehitetään uusia lääkkeettömiä ja perhettä tukevia menetelmiä säätiötuella

20.6.2024

Moni kipua kokeva lapsipotilas hyötyy esimerkiksi taideterapiasta. Palliatiivisessa ja saattohoidossa voidaan tukea sairastavia lapsia kotioloissa. OLVI-säätiö on tukenut useita lapsipotilaiden hoitoa kehittäviä ja…

Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot

11.6.2024

OLVI-säätiön rahoittamassa Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijoiden toteuttamassa kolmevuotisessa projektissa selvitettiin millaiset ovat nykyisen Ylä-Savon alueen taloudellisen ja sosiaalisen…

OLVI-säätiö tukee Kummien kanssa hanketta lapsen elämänlaadun parantamiseksi palliatiivisessa hoidossa ja pitkittyneen kivun hoidossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

17.4.2024

25 % lapsista ja nuorista kokee jossakin vaiheessa lapsuuttaan yli 3 kuukautta jatkunutta kipua. Lasten pitkittynyt kipu onkin ollut viime vuosina enenevissä määrin tunnistettavissa merkittäväksi terveysongelmaksi.…

Taimenen kulkua ja luontaista lisääntymistä Luvejoessa ja Rotimojoessa edistää joukko aktiivisia talkoolaisia

2.3.2024

Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti…

Lasten ja nuorten yliopiston Tiedeleirit

2.3.2024

Snellman EDUn Lasten ja nuorten yliopistossa tutustutaan tiedemaailmaan ja tutkimuksen tekoon toiminnallisen tekemisen ja hauskan oppimisen kautta. Tiedeleirien merkittävä mahdollistaja on OLVI-säätiö.

OLVI-säätiö vahvistamassa luontaisia hiilinieluja

16.1.2024

Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja tärkein luonnonvaramme. Hyvin hoidettu metsä toimii merkittävässä roolissa hiilinieluna ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Mitä enemmän metsämme kasvavat, sitä enemmän…