Accessibility tools

Sulje
Tiedotteet | 3.10.2024

Tuore selvitys: Säätiöt tukivat tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa 538 miljoonalla eurolla

Säätiöt rahoittivat Suomessa viime vuonna tiedettä 295 miljoonalla eurolla, taidetta 85 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 158 miljoonalla eurolla. Tieteen tuki pysyi ennallaan, mutta taide sai 9 miljoonaa ja kansalaistoiminta 14 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Itsenäisyyden alusta laskettuna yksityiset säätiöt ovat rahoittaneet tiedettä ja tutkimusta noin kuudella miljardilla eurolla.

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan yli 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2023. Selvityksen mukaan säätiöt tuovat vakautta ja vaihtoehtoja niin tieteen kuin taiteen tekijöille. Ne rahoittavat myös merkittävällä tavalla tavallisten ihmisten harrastamista ja tuovat elinvoimaa kaikkialle Suomeen. Monille aloille ja ammattilaisille säätiötuki on ratkaisevaa.

Tiede sai säätiötuesta 55 %, taide 16 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen 29 %. Säätiöt tukivat monenlaista kansalaistoimintaa kuten vapaaehtoista meripelastustyötä, lasten liikuntaa ja lukuisia yhdistyksiä. Lisäksi säätiöt ylläpitivät tutkimuslaitoksia, arkistoja ja museoita.

– Säätiöiden tuki mahdollistaa monia asioita, joihin julkinen raha ei yksin riitä. Tällaisena aikana kun kulttuurilta ja järjestöiltä leikataan, on myös lohdullista, että säätiöt pystyvät kantamaan vastuuta. Säätiöt rahoittavat ja toteuttavat paljon hankkeita yhdessä, mm. yliopistojen, taidelaitosten, koulujen ja kuntien kanssa, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu kertoo.

Lääketieteen tutkimukselle säätiörahoitus on elinehto

Vuonna 2023 ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, 90 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes alan tutkimusmenoista korkeakouluissa. Kotimaiset säätiöt ovat nousseet lääketieteen suurimmaksi tutkimusrahoittajaksi Suomessa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut.

Toiseksi eniten saivat yhteiskunta- ja taloustieteet, 57 miljoonaa euroa. Humanistisia tieteitä säätiöt tukivat 44 miljoonalla eurolla. Yksityisellä säätiörahoituksella on humanistiselle tutkimukselle suuri merkitys: tuen osuus on neljännes alan kaikista tutkimusmenoista Suomessa.

Taiteessa eniten tukea sai musiikki, visuaalisissa taiteissa säätiörahoituksen merkitys on suurin

Taide sai säätiöiltä 85 miljoona euroa. Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosi vuodelta merkittävästi.

Taiteenlajeista eniten tukea sai musiikki, yli 18 miljoonaa euroa. Toisella sijalla oli kirjallisuus 17 miljoonalla eurolla. Myös visuaalisten taiteiden yli 16 miljoonaa euroa ja esittävien taiteiden 16 miljoonaa euroa ovat aloilleen ratkaisevia. Säätiöt kartuttavat lisäksi taidekokoelmia, ylläpitävät luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat taidehankkeita.

Säätiöt lisäävät hyvinvointia ruohonjuuritasolla

Säätiöt tukevat monenlaista ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, yhteensä 158 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu moniin pieniin puroihin. Säätiötuella on rakennettu niin skeittiramppeja kirkonkylälle, kunnostettu kesäteatterialueita kuin jaettu Tsemppi-stipendejä toisia kannustaneille oppilaille ja järjestetty vanhuksille aamupuurotoimintaa.

–  Kuuluminen omaan yhteisöön ja yhdessä tekeminen on äärimmäisen tärkeää ihmisten hyvinvoinnille, Liisa Suvikumpu muistuttaa. – Hyvän ja merkityksellisen elämän lisäksi se vahvistaa kriisinsietokykyä ja ennaltaehkäisee monia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 186 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 55 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia.

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2023, miljoonaa euroa

1. Suomen Kulttuurirahasto 60,9
2. Koneen Säätiö 56,9
3. Svenska kulturfonden 46,3
4. Jane ja Aatos Erkon säätiö 32,9
5. Sigrid Juséliuksen Säätiö 25,5
6. Stiftelsen för Åbo Akademi 22,8
7. Föreningen Konstsamfundet r.f. 16,1
8. Jenny ja Antti Wihurin rahasto 15,3
9. Syöpäsäätiö 14,6
10. Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne 13,8
11. Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 12,4
12. Helsingin yliopiston rahastot 10,0
13. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö 9,0
14. Emil Aaltosen Säätiö 6,7
15. Saastamoisen Säätiö 6,3
16. Liikesivistysrahasto 5,7
17. Svenska folkskolans vänner r.f. 5,7
18. Alfred Kordelinin säätiö 5,7
19. Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT)-säätiö 5,5
20. Suomalainen tiedeakatemia, Viljo, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto ja Emil Öhmanin säätiö 5,3
21. Tiina ja Antti Herlinin säätiö 5,2
22. Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 4,6
23. Lotta Svärd Säätiö 4,3
24. William Thurings Stiftelse 3,9
25. OLVI-säätiö 3,7
Yhteensä 399,1

Lähde ja kuva: Säätiöt ja rahastot ry

Share

Related: Tiedotteet


Päivitys OLVI-säätiön apurahojen hakuaikoihin

6.1.2026

OLVI-säätiö on päivittänyt apurahojen hakukäytäntöjä tehostaakseen ja selkeyttääkseen apurahahakuprosessia, erityisesti väitöskirjatyöhön myönnettävien apurahojen osalta.

OLVI-säätiön juhlavuosi huipentuu joulukuussa konserttiin Pyhän Ristin kirkossa

3.12.2025

Juhlavuoden huipentavan tapahtuman yhtenä tavoitteena on nostaa esiin lahjakkaita yläsavolaisia laulajia, musiikintekijöitä sekä muusikoita. Illan aikana kuullaan herkkiä balladeja, afrobeattia ja kansainvälisiä hittejä aina…

OLVI-säätiö 70 vuotta – yhteisen hyvän puolesta

26.11.2025

OLVI-säätiö viettää 70-vuotisjuhlavuottaan 2025. Vuodesta 1955 lähtien säätiö on toiminut merkittävänä tukijana lasten ja vanhusten hyvinvoinnille, nuorten opinnoille, kotiseututyölle sekä luonnonvarojen ja…

OLVI-säätiön myöntämät apurahat vuonna 2025

20.11.2025

OLVI-säätiö myönsi apurahoja vuonna 2025 yhteensä 2 655 906 euroa 235 hakijalle.

Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot -kirja valittiin Vuoden kotiseututeokseksi

4.10.2025

Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan ja akatemiatutkija Riina Turusen toimittama kirja Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot. Vuonna 2024 julkaistun teoksen on…

Pitkäjänteinen humalatutkimus tuottaa viimein satoa – kahdeksan uutta suomalaista humalalajiketta markkinoille

18.9.2025

Luonnonvarakeskuksen (Luke) pitkäjänteinen tutkimus on tuottanut kahdeksan uutta suomalaista humalalajiketta: Alma, Hautalan Harras, Kernaala, Kroppa, Kähäri, Maliskylä, Peräkorpi-Nisu ja Torppari. Hanke toteutettiin…